Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö?
Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jolle on tyypillistä vahvat, tavanomaisesta poikkeavat mielialan vaihtelut. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivällä mieliala voi joko laskea, jolloin kyseessä on masennus tai kohota, joka on merkki maniasta tai hypomaniasta. Jaksojen välissä henkilö voi olla täysin oireeton tai oireet ovat hyvin lieviä. Jotta kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan diagnosoida, yhden jaksoista on oltava hypomaaninen tai maaninen.
Vaikka kaksisuuntainen mielialahäiriö on suhteellisen yleinen, sen tunnistamiseen liittyy haasteita. Aika oireiden alkamisesta varsinaiseen diagnoosiin saattaa kestää useita vuosia. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista vain harva hakeutuu omatoimisesti hoitoon sairauden alkuvaiheessa, ja usein lääkärin vastaanotolle hakeudutaan vasta pitkäaikaisen masennuksen jälkeen tai muiden aloitteesta manian aikana. Lisäksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön erottaminen tavanomaisemmasta masennuksesta on usein vaikeaa.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön yleisyyttä ei ole pystytty tarkasti määrittelemään, mutta arvioiden mukaan siitä kärsii reilu prosentti väestöstämme. Sairaus puhkeaa yleensä nuorena aikuisena 15–35 vuoden iässä, ja se on yhtä yleinen naisilla ja miehillä. Kaksisuuntaisen mielihäiriön syitä ei toistaiseksi tunneta.
Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ei vielä ole löydetty parantavaa hoitoa, mutta oikeanlaisella hoidolla sairastunut voi elää normaalia ja täysipainoista elämää. Lääkehoidoilla on kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa keskeinen merkitys. Hoidossa on tärkeä yhdistää lääkkeelliset ja lääkkeettömät hoidot yksilöllisten tarpeiden mukaan hoitoa tukevaksi kokonaisuudeksi. Hoitojen tärkeimpänä tavoitteena on ehkäistä sairausjaksojen toistuminen.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on yleensä elinikäinen ja edellyttää jatkuvaa lääkehoitoa. Siksi sairauden hallinnan kannalta on erityisen tärkeää, että henkilö hyväksyy sairauden osaksi minäkuvaansa ja on sitoutunut pitkäaikaiseen lääkitykseen. Hoitomyöntyvyys eli sairastuneen kyky toteuttaa suunniteltua hoitoa, on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.
